Päätoimittajan turinoita - osa 4: Valtion kirkko ja sen tarpeellisuus - uskonvapaus ja sen toteutuvuus 30.5.2007

Lähestulkoon jokainen uskoo johonkin. Yksi Jumalaan, toinen Allahiin, kolmas Buddhaan, neljäs Jypin tulevaan Suomen mestaruuteen. Periaate näissä uskoissa kuitenkin on, ettei näihin ole kenenkään pakko uskoa. Tai ei ainakaan pitäisi olla. Senhän pitäisi olla uskomisen periaate, että se on vapaasta tahdosta tulevaa. Jostain kumman syystä aivoissasi ( tai sielussasi, kuten uskovaiset tapaavat sanoa ) syntyy tämmöinen ajatus, että tämä on mahdollista. Ja tästä syystä kyseessä onkin usko, eikä tieto. Vanha sanonta sanookin: ”Tieto on keksintö pirun”.

Nyt saatankin iskeä monen uskovaisen sormille tätä kirjoitellessani, mutta ihmettelen syvästi, miksi Suomessa pitää olla valtion ylläpitämä kirkkokunta ( tai itse asiassa kaksi, ev.lut ja ort. ). Minkä takia näillä kirkoilla on oikeus verottaa ihmisiä? Ja vielä enemmän ihmetyttää, että yrityksetkin joutuvat maksamaan kirkollisveroja. Siis ovatko yrityksetkin kirkon jäseniä? Mikä on perusteena sille, että jokin pikkukauppias joutuu maksamaan kauppansa puolesta kirkollisveroa ja sen lisäksi mahdollisesti vielä yksityishenkilönäkin, jos sattuu kirkon jäsen olemaan? Mielestäni jokaisen kirkkokunnan pitäisi kerätä omat varansa itse, jos ei siinä onnistu, niin kuolkoon pois. Ehkä ihan pieniä valtionapuja näille voisi antaa samaan tyyliin kuin urheiluseuroillekin, kun usein kuitenkin tekevät yleishyödyllistä työtä. Mutta esim. jehovat ovat käsittääkseni pysyneet pystyssä kokonaan ilman mitään valtion jakamia etuuksia.

Ja minkä hemmetin takia koulussa on pakko opettaa uskontoa? Eikö se oman uskonnon opetus ole jokaisen kirkkokunnan oma tehtävä? Miten valtion/kuntien pitää tähän osallistua ja miksi? Toteutuuko uskonvapaus esim. peruskoulussa, kun suurimmassa osassa maamme kouluista ei kuitenkaan voida toteuttaa muiden uskontojen opetusta kuin ev.lut. kansankirkkomme? Ja uudelleen, onko uskonnon opetus koulussa ylipäätään tarpeen.

Voisin ymmärtää eri uskontojen perusperiaatteiden opettamisen esim. historianopetuksen yhteydessä, mutta oma oppiaine aiheelle, joka perustuu käytännössä kokonaan uskomuksiin. Miksi ei sitten opeteta uskomaan vaikkapa siihen, että Jyp voittaa ensi kaudella SM-liigan, tai että HIFK on taas ensi kaudella kovin koskaan ikinä missään, tai että porilainen hulluus riittää aina tappiin asti, tai…?

Suomessa on tosin vapaus erota kirkosta, jota itsekin toteutin aikuisiälläni. Mutta syntyessään ihmisellä ei ole vapautta valita, kuuluuko kirkkoon, eli ei. Tämä valinta tulee vanhempien mukana. Jotenkin toivoisinkin meillekin tuommoista baptistikäytäntöä, eli lapset kastetaan kirkkoon vasta siinä vaiheessa, kun itse ymmärtävät siitä jotakin. Tosin kyllähän useimmiten se kodin esimerkki siinä vaiheessa vaikuttaa niin, että sen kasteen ne lapset ottavat joka tapauksessa. Ja kyllähän se lähipiirin ihmisten esimerkki joka tapauksessa vaikuttaa.

Mutta niin se lähipiiri vaikuttaa myös valtionkirkossa, en vielä monta (ev.lut. kirkkoon kuuluvaa/kuulunutta) ihmistä tunne, joka olisi jättänyt vaikkapa rippikoulun käymättä. Kirkon perusteena sille ainakin minun aikoihin oli, että saa sitten naimaluvan ( eli siis oikeuden kirkkohäihin ). Vahva tieto minulla kuitenkin on, että vaikkapa tänä päivänä voisin mennä kirkossa naimisiin, mikäli olisin vain naimassa kirkon jäsenistöön kuuluvan naisen ( ja jos nyt ylipäätään haluaisin naimisiin mennä ). Muita kirkon väitteitähän oli, että siinä ensimmäisellä rippiehtoollisella saimme maistella sitten Jeesuksen veren ja ruumiin. Siis Helvetti! Oliko tarkoitus tehdä ihmissyöjiä nuorista ja viattomista ihmisen aluista?!

Eli näin niihin nuoriin vaikutetaan valtionkirkossa. Samanlaista touhua luulen olevan monissa muissakin uskontokunnissa, mutta harvassa tarvitsee siitä ilosta maksaa valtion kautta veroja. Siis onko Suomessakaan uskonvapaus ihan todellista, kun koulussakin toitotetaan vain sitä yhtä ja ainoaa? Moniko täällä enää mitään muuta uskontoa edes harkitsee sen oman ja ainoan lisäksi?

Ylipäätään, onko ihmisten kasvatus sellaista, että jos kotona kaikki menee edes suunnilleen hyvin, niin eivätkö lapset omaksukin sen vanhempiensa uskonnon? Eli, onko heillä vapautta miettiä mitään muuta?

Taas kerran kysymyksiä, eikä mitään tietoa vastauksista

Einari Terävä
Päätoimittaja
DK-News

Voit keskustella asiasta täällä!