Kuten osa teistä tietää allekirjoittanut vietti ison osan vuodesta 2008 tutustuen ah, niin ihaniin kiinteistövälittäjiin. Itse asiassa prosessi kesti kaiken kaikkiaan reilut 8 kuukautta jonka aikana osallistuin suoraan tai välillisesti yhteensä kolmen asunnon myymiseen ja yhden ostamiseen ja olin tekemisissä arviolta noin 40 eri kiinteistövälittäjän kanssa. Lopputulos? Ei kovin mairitteleva. Ensimmäisessä osassa käsitellään sitä ”palvelua” minkä ehdin saada myyjänä ja toisessa ostajana koettua kokemuksia sekä asioita joita kannattaa huomioida sekä ostajan että myyjän roolissa.

Helpotetaan soppaa niin että keskitytään vain kahteen asuntoon ja avataan taustoja vielä sen verran että toisessa asunnossa ensisijainen yhteyshenkilö oli allekirjoittanut, toisessa allekirjoittaneen avovaimo. Toki välittäjillä oli yleensä molempien yhteystiedot jos toista ei saanut kiinni.

Keväällä 2008 homma alkoi yhteydenotoilla kolmeen eri liikkeeseen joista pyydettiin arviot asunnoista. Kaikille välittäjille ilmoitettiin että molemmat asunnot menevät samalle välittäjälle käytännön helpottamiseksi (esim näyttöjen ja ilmoittelun suhteen) joten pyydettiin heitä huomioimaan tämä myös välityspalkkiossa. Sain kolme arviota joista kaksi oli lähes identtisiä. Kolmannen arvio oli toisessa asunnossa 10%, toisessa noin 20% alempi mikä oli mielestäni aika paljon. Samainen välittäjä tajusi vasta tämän jälkeen asiasta mainittaessa että vaihtoehdot hänelle olivat joko 0 tai 2 myytävää asuntoa kuten aiemmin olin ilmoittanut. Eipä tarvinnut hänen kanssaan jatkaa. No,valinta tehtiin kahden muun välittäjän suhteen mutulla, eroja ei juurikaan ollut. Myyntiajaksi arvioitiin 1-2 kuukautta ja hinta asetettiin lopulta näiden 2 arvion perusteella. Välittäjä totesi että toteutuva myyntihinta lienee noin 5% pyyntiä alempi.

Kului kuukausi ja näytöistä huolimatta ei mitään konkreettista tapahtunut kummankaan asunnon suhteen. Tuntui myös että esim yhteydenotot kyseisen naisen puolelta vähenivät. Olimme jo kesäkuun puolella ja pyysin ko välittäjää tekemään suunnitelmaan miten asiassa kesän aikana edetään, milloin hän pitää lomat, miten kannattaa pitää kesän aikana näytöt jne. Sain vastaukseksi että hän on heinäkuussa 3 viikkoa lomalla, that’s it. Lisäksi hän ehdotti yli 6% hinnanalennusta toiseen, 10% alennusta toiseen. Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi ja edelleen en ollut ko välittäjältä saanut tietoa siitä miten kesän suhteen edetään. Päätin tarttua tuumasta toimeen ja lähetin hyvin asiallisen palautteen kyseisen välittäjän esimiehelle. Viesti taustoitti mikä tilanne oli, mikä hiersi ja mihin toivoin selvitystä. Kysyin mailissa miten heillä hoidetaan tapaukset jossa asiakas ei koe saavansa palvelua ja mikä hänen (siis tämän esimiehen) ehdotus olisi. Pyysin myös häneltä joko suoraan tai minun välittäjän kautta tätä suunnitelma jota jo muutaman viikon olin pyydellyt. Kyseinen myyntijohtaja vastasikin sähköpostiin, kiitti palautteesta ja lupasi palata asiaan. Eipä herrasta sen jälkeen mitään ikinä kuulunut. Sen sijaan oma välittäjäni ilmoitti eräänä perjantaina (puhelinvastaajaan) ilmoitusluontoisena asiana jäävänsä kolmeksi viikoksi lomalle ja että hänen kollegansa hoitaisi sillä välin myyntiä. Tämän uuden kolleegan piti olla yhteydessä viimeistään seuraavana tiistaina. Yllätys yllätys, mitään ei kuulunut ja keskiviikkoiltana irtisanoin välityssopimuksen. En edes tiedä yllättikö mutta edes tämän jälkeen mitään ei ko firman edustajista kuulunut.

No, vaihdoin välittäjää toiseen firmaan. Ko herrassa oli kuuleman sopivasti draivia, asiat hoidettiin asioina ja aika vakuuttavaa esiintymistä. Ulkonäkö oli mielestäni hieman rähjäisen oloinen mutta mies oli kuitenkin lähestyttävän oloinen ja ulkonäköseikkoihin takertuminen tuntui jotenkin pinnalliselta. Tämä mies sai loppujen lopulta alennusten sun muiden jälkeen toisesta kaupat tehtyä. Toisen asunnon suhteen mies rupesi käyttäytämään avovaimoani kohtaan ensin vihjailevasti ja lopulta aggressiivisesti mm huutaen tälle puhelimessa. No, eipä tarvinnut kauaa miettiä jatketaanko sopimusta ko henkilön kanssa vai ei.

Kolmas välittäjä tämän toisen asunnon suhteen oli itse asiassa sama joka hävisi kalkkiviivoilla tuon välityssopimuksen alkumetreillä. Hyvin pätevän oloinen mies jonka kanssa lähdettiin sitten asiaa viemään läpi, myyntihinnaksi määriteltiin jopa alempi kuin se minkä hän itse ehdotti sillä hetkellä. Siitä huolimatta kyseisen välittäjä soitti ennen omaa ensinäyttöään ja ehdotti pokkana että ”nyt pitäisi hintaa laskea”. Sopimuksen teon ja tämän puhelinsoiton välillä oli alle viikko joten tämä tuntui suht käsittämättömältä.

No, eipä tämäkään myyjä saanut asuntoa myytyä ja tämä asunto oli jo ehditty laittaa vuokralle ja vuokrasopimus oli jo tehtynä. Samana päivänä soitti sitten tämän välittäjän kollega jolla oli asunnosta tarjous joka hyväksyttiin. Mainittiin tosin että mielellämme näkisimme että asunto jäisi vuokralle näille uusille vuokralaisille johon välittäjä totesi että asia oli kunnossa sillä asunnon osti ”vanhempi mieshenkilö” sijoitusasunnoksi. Jottei nyt tämäkään välittäjä pääsisi puhtain paperein voidaan todeta että kaupantekohetkellä tämä ”vanhempi mieshenkilö” paljastui vuonna –79 syntyneeksi eli kyseinen välittäjä oli valehdellut meille sen minkä kerkesi. Kysyttäessä miksi hän ei ollut kertonut minkä ikäinen ostaja oikeasti oli mies kohautti olkapäitään todeten ettei kai sillä mitään väli ollut. No, sitä suuremmalla syyllä ihmetyttää pitikö asiasta sitten valehdella...

Jes! Itseäni vituttavat kiinteistövälittäjät. Ruoski niitä lisää. Paskaa hommaahan se on, mutta toisaalta palkkiot kuitenkin kovemmat kuin vaikkapa asuntojen suunnittelijoiden osuus potista.

Kiinnostaisi kuulla, millaisilla myyntipuheilla asuntojanne kaupattiin? Mitä seikkoja (kliseitä) välittäjät kirjoittivat brosyyreihinsa. Oliko niissä eroja. Oliko välittäjän "rakentamisen tuntemuksella" vaikutusta kauppojen syntyyn, vai toteutuivatko kaupat ikään kuin itsestään tai aktiivisen kauppiaan painostuksesta? Jos saisit nyt päättää, hoitaisitko myynnin itse, ja mahdollisesti ottaisit myyntipalkkion (paljonko, 3%?) omaan taskuusi?

Vaikea tietysti sanoa miten myyjä käyttäytyi myydessämme juuri meidän asuntoja. Yhdessähän ne argumentit sun muut käytiin läpi. Mutta toisessa osassa mm tähän palaan tähän kyllä, kuten myös siihen miten jatkossa toimin. Ja tietyt "do":s ja "don't":s on myös luvassa.

Kirjoittelin aiheesta suppeasti melko tarkalleen pari vuotta sitten vitutusketjuun seuraavasti:

Niin, tämä minun kohdalleni osunut välittäjä-wanker oli siis aivan uskomaton hemmo. Sitä kämpän pohjakuvaa se ei ikinä saanut laitettua nettiin. Aina minä olin se kuka otti yhteyttä, eikä päinvastoin. Jouduin hoputtamaan, että esitteletkö sitten sunnuntaina taas ja laitatko ihan paikallislehteenkin sen ilmoituksen. Ihan kuin asialla ei olisi ollut mikään kiire, eikä niin väliä miten tehdään.

Kun ostaja sitten viimeinkin löytyi ja sovimme kaupantekotilaisuudesta, niin välittäjä ilmoitti minulle väärän pankin, jossa kaupat tehtäisiin. Pyysin tietysti hyvässä uskossa omaa pankkiani lähettämään paperini välittäjän mainitsemaan pankkiin. Ihan sattumalta olin suoraan yhteydessä ostajaan ja samalla varmistin, että olihan se Sampo-pankissa ensi maanantaina klo 13. Ei, sanoi ostaja, kyllä se on Nordeassa! Ja ei kun heti soittelemaan omaan pankkiini, että joko paperini ovat lähteneet, kun tulikin pikku muutos... Onneksi posti ei ollut ehtinyt vielä lähteä ja vältyttiin isommalta säätämiseltä.

En piruuttanikaan soittanut välittäjälle, vaan menin Nordeaan sovittuna ajankohtana ja päätin katsoa tuleeko ukko ajallaan. Hän tuli hiukan myöhässä. Kysyin, että mistä hän tiesi tulla tähän pankkiin, koska oli ohjeistanut minut Sampoon. Vastaus oli sitä samaa epämääräistä selitystä, mitä oli kuultu kaikissa muissakin asioissa. Kerroin, että paperit meinasivat mennä hänen sekoilunsa takia väärään pankkiin, mutta ukko ei ottanut juuri mitään kantaa asiaan.

Kaupanteko alkoi ja uusi ylläri oli luvassa. Tämä höyrypäinen välittäjä-ukkeli oli nimittäin luvannut ostajalle, että minä korjaan olohuoneen repsottavan tapetin, jota kissa on vähän repinyt. Olin nimenomaan sanonut, että minulla on ko. tapettia vielä pari rullaa mikäli OSTAJA haluaa tuon pienen epäkohdan korjata. En missään vaiheessa ollut luvannut korjata sitä itse. Välittäjä väitti kivenkovaa, että näin olin luvannut. Ostaja ei myöskään perääntynyt, koska hänelle oli korjaus luvattu. Ei auttanut muu kuin todeta, että hyvä on, tehdään kauppa näillä ehdoilla ja riidellään sitten välittäjän kanssa asiasta keskenämme.

Soitin seuraavana päivänä ukkelin esimiehelle ja kerroin kaikesta sekoilusta ja puutteista, jotka tämä tapettiselkkaus kruunasi. Esimies oli ihmeissään, kun ”yleensä tämä välittäjä on hoitanut hommat hienosti”. (Epäilen!) Jokatapauksessa esimies lupasi jutella välittäjän kanssa. Jonkin ajan kuluttua ukkeli soitti minulle ihan itse, varmaan toista kertaa koko asiakaspalvelutapahtuman aikana. Hän lupasi järjestää tapetille korjaajat, jotta minä olisin tyytyväinen. Ihan kuin kyseessä olisi siis minun vikurointini, vaikka oikeasti hän itse oli sekoillut tässä(kin) asiassa. Loppupeleissä mitään remonttimiestä ei kuitenkaan tullut paikalle, vaan välittäjä oli sopinut 50 euron korvauksesta ostajalle, jos hän hoitaa tapettiasian itse. Soitin ostajalle vielä ja varmistin, että näin todellakin oli sovittu.

Kyseinen välittäjä oli kyllä pahimman luokan huru-ukko. Toisinaan hänen kirjoituksiaan on paikallislehdessä milloin minkäkin filatelistiklaanin tai kotiseutuyhdistyksen nimissä, näin jälkeenpäin olen bongannut nimen. Liekö liian monessa mukana, kun päätyö tuntui jäävän vasemman käden hoidettavaksi. Jos asunto ei olisi mennyt sopimusajan puitteissa kaupaksi, niin olisin varmasti vaihtanut välittäjää. Onneksi kuitenkin ostaja löytyi ja olin itse tarkkana kaiken aikaa. Jotain mummua, joka ei jatkuvasti kyttää asuntonsa myynti-ilmoitusta netistä, tai muuten ihmistä joka ei ole luonnostaan epäluuloinen, voisi tuollainen sekoilija viedä miten lystää.

Mistä noille kiinteistövälittäjille tarkkaan ottaen maksetaan? Olen käsittänyt, että palkkiot ovat varsin suuria kauppahintaan suhteutettuna.

Tietysti ymmärrän, että ilmoittelu lehdissä maksaa ja että hyvä välittäjä varmaankin saa asunnon paremmin kaupaksi. Mutta mitä käytännössä itse pitäisi tehdä enemmän, jos haluaisi myydä asuntonsa ilman välittäjää?

Aikaisemmin vastaus oli "tulot ovat isolta osin matkakuluja valtion toimesta"...olisi mielenkiintoista tietää miten suuri vaikutus tuolla lakimuutoksella (?), jossa alettiin puuttua tarkemmin etenkin ko. ammatin matkakuluihin, on oikein alaan ollut.

Ei kai valtio mitään matkakuluja ole maksanut näille välittäjillekään, vaan välitysfirmat. Ja jostainhan nuokin rahat on revittävä, eli käytännössä välityspalkkioista.

Periaatteessa jos asunnosta pyydettävä hinta on järkevä ja itsellä on aikaa ja kiinnostusta, niin asunnon saa kyllä myytyä ilman välittäjääkin ja säästää pitkän pennin. Esimerkiksi tuolle apinalle minä maksoin muistaakseni 1800 euroa (sis. alvin), mutta olin kyllä yrittänyt myydä asuntoa ensin itse. Näkyvyys etuovi.comissa oli jotain 50-100 euroa neljältä viikolta. Samalla tavalla kuin välittäjät, voi sinne siis myös yksityinen tällätä asuntonsa myyntiin kuvineen päivineen. Esittelin omaa asuntoani monille ja hintakin oli järkevä, mutta ostajaa ei vaan löytynyt. Ehkä olin turhan hätäinen antaessani asunnon välittäjälle, mutta toisaalta kahden asunnon loukku kammotti ja kuvittelin, että välittäjä saisi asunnon kaupaksi nopeammin.

Olen kuullut sanottavan, että ihmiset ostavat asunnon mieluummin välittäjältä. Tähän ei kuitenkaan ole mitään perusteita, sillä on aivan sama asia ostaako kämpän välittäjän kautta vai ei. Sama oikeusturva ja myyjänvastuu pätee kummassakin tapauksessa (palstan lakimiehet voinevat tarkentaa), joten ihan yhtä helposti voi välittäjän kautta saada unelma-asunnon sijaan aivan kauhean pommin, kuin jos asunnon ostaa suoraan omistajalta. Välittäjä ei kaupanteon jälkeen voi auttaa, vaan oikeuteen mennään aina myyjän kanssa. Varsinkin nykyisin, kun suurin osa asuntojen tutkailusta tapahtuu netissä, on yksityiset myyjät lähes samalla viivalla välittäjien kanssa. Suoraan ostamisen puolesta puhuisi sekin, että asunnon voisi saada näin hiukan halvemmalla, koska myyjän ei tarvitse ynnällä hintaan välityspalkkiota ja voisi näin ollen kenties helpommin tinkiä hintapyynnöstään. Jostain kumman syystä vaan välittäjät porskuttaa menemään ja kauppa käy. Kummallista.

Ahh, mutta eivätkö nämä matkakulut ole edullisempia työntekijälle/välitysfirmalle verotuksen suhteen kuin suora palkkatulo? Laitoin kyllä tuon "valtion toimesta" väärin.

Toki. Voidaankin siis kysellä, ovatko välittäjien saamat nettomääräiset palkkiot pienentyneet, välityspalkkiot kasvaneet vai firmojen tulokset heikentyneet.

Ajattelin, että välityspalkkiot olisivat suuremmatkin kuin tuo mörön mainitsema. Vaikken nyt asunnon detaljeja tiedäkään. Varmasti välittäjää käytetään siksi, että halutaan päästä helpommalla, ja tuollainen "pikkusumma" ei "tunnu missään" jos asunnon hintaan vertaa. Toisaalta, kuinka paljon elämääsi pitäisi helpottaa, jotta maksaisit siitä 1800 euroa nyt? Tämä siis ihan yleisluonteisena kysymyksenä, ei kellekään erityisesti suunnattuna.

Asia pitäisi tietenkin laskea auki. Jos välittäjä saa asunnon nopeammin myytyä, voi palkkion maksaminen kannattakin.

Jos asunnon myyminen kiinteistövälittäjien kautta tuntui hankalalta niin voitaneen myöntää ettei myöskään ostajan asemassa tilanne ollut paljoakaan helpompi. Välittäjien kunniaksi on sanottava että kun oli ostajan asemassa huomasi sen että välittäjillä oli selkeästi eri taktiikoita. Toiset vetäytyivät taka-alalle ja antoivat meidän katsella rauhassa, toiset kävivät yleisen syyttäjän lailla päälle. Hyvin äkkiä kävi kuitenkin selväksi se että varsinkin yleisillä näytöillä moni myyjä päätteli jo näköjään samalla kun astuimme sisään olimmeko me kiinnostuneita asunnosta vai emme.

Ensimmäiseksi valkeni sitten se fakta ettei yhdellekään välittäjälle kannata jättää mitään yhteystietoja. Jätimme laskujeni mukaan kuudelle tai seitsemälle välittäjälle tietomme, yksi näistä oli meihin yhteydessä. Parhaimman suorituksen tarjosi miesvälittäjä jolle tiedot annettiin vielä kahdessa eri näytössä. En voi olla vetämättä muuta johtopäätöstä kuin se että kerätään yhteystietoja jotta myyjälle voidaan vakuuttaa että ollaan saatu ”kiinnostuneilta ostajaehdokkaita” tiedusteluja asunnosta ja täten luodaan olematonta hypeä.

Toiseksi valkeni se että jos näytön pitää alkaa vaikka klo 13 niin joka kolmas tapaus ei silloin vielä ole paikalla tai pyörii jossain pihalla laittelemassa kylttiä paikalleen vaikka asunnossa pitäisi jo olla näyttö käynnissä. Tällä saralla suurimman ”palkinnon” pokkaa miesvälittäjä joka sai aikaan seuraavan sopan: sovimme (hänen ehdotuksestaan) yksityisnäytön arkipäivälle keskelle päivää. Hän sai ehdottaa kellonaikaa (klo 11) ja kerroin että se sopii ja että meille jää puoli tuntia aikaa katsoa asuntoa ennenkuin minun on lähdettävä palaveriin. 10 minuuttia näytön alkamisen jälkeen (välittäjä ei 5 minuuttia näytön alkamisen jälkeen vastannut puhelimeen) herra saadaan vihdoin kiinni autosta noin 10 minuutin ajomatkan päästä siitä missä olisi pitänyt olla. Sokerina pohjalla mies totesi ettei hänellä varsinaisesti ole sen asunnon avaimia juuri nyt mukana mutta että hän on ollut yhteydessä miespuoliseen kollegaan joka tuo ne ”5 minuutin päästä”. No, osapuilleen 11.25 ”oikea” välittäjä kurvaa paikalle, hänen kollegaa ei vieläkään näy. No, tämä kollega saapuu melkein samalla hetkellä paikalle ja pääsemme todistamaan kuinka tämä oikea välittäjä ripittää kovaäänisesti kollegansa muutaman metrin päästä meistä. Keskeytin heidän riitelyn toteamalla lähteväni kolmen minuutin päästä ja että haluaisin nyt kuitenkin sen asunnon nähdä.

Kolmas ja ehkä kaikista yllättävin asia oli mielestäni havaita että välittäjien tiedot kohteista joita myyvät olivat usein hyvinkin puutteelliset. Suhteellisen helppoihin kysymyksiin ei osattu vastata, asioita luvattiin selvittää eikä koskaan palattu jne. Vinkkinä toteaisin että esim taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta jos kyseli niin aika hiljaiseksi menivät. Tässäkin kisassa voiton vie eräs miesvälittäjä. Taloyhtiö oli kaikin puolin hyvin hoidettu ja suht vakavarainen. Ainoa joka osui silmiin oli se että talossa on suht iso liiketila joka oli tyhjillään. Tarrat sun muut olivat edelleen ikkunoissa ja hetken mietittyä muistin että samat teippitarrat olin nähnyt aiemminkin ajaessani siitä ohi. Kyseli mistä oli kyse, välittäjä väisteli ja totesi lopulta että vuokralla ollut yrittäjä ei tullut toimeen taloyhtiön edustajien (=vuokranantajien) kanssa ja ettei jutussa ollut sen ihmeempää. Kun lisäselvityksistä huolimatta en tästä saanut välittäjältä lisää informaatiota soitin isännöitsijälle (joka oli vaihtunut kaksi kertaa viimeisen puolen vuoden aikana). Jatkoin soittelua kunnes lopulta selvisi että kyseinen vuokralainen oli haastanut taloyhtiön oikeuteen joten jotain riitaa oli taustalla. Ko. kiinteistö oli jo seissyt yli vuoden tyhjillään ja vuokralainen haki nyt korvauksia ties vaikka mistä. Esittäessäni tämän asian välittäjälle hän tyytyi toteamaan ettei mahdollinen tappio oikeudenkäynnissä (mikä ei tietenkään välittäjän mielestä ollut todennäköistä) olisi taloyhtiölle mikään iso lasku. Eipä kai, toista vuotta jatkunut riita, asianajolaskut, korot koron päälle jne. Tätä kirjoittaessa ko kiinteistö on muuten edelleen tyhjillään enkä edes halua tietää mikä tuo mahdollinen korvattava summa tällä hetkellä olisi.

Prosessin ollessa ohi kertauksena muutama asia:

1) Myykää asuntonne itse. Se että välittäjä on siinä välissä ei vähennä asunnon myyjän vastuuta käytännössä ollenkaan. Voitte hyvin pyytää arviontia jotta saatte realistisen hintapyynnön asunnollenne. Jos lähtökohtaisesti myy vaikka 200 000 euron asuntoa niin säästö on helposti 6000 – 8000 euroa verrattuna siihen että välittäjälle maksaisi sen 2,5 – 4% (+ alv 22%). Tätä summaa voi tietysti käyttää siihen että joustaa hintapyynnössä. Lisäksi osaatte taatusti itse kertoa enemmän esim taloyhtiöstä ja naapurustosta kuin välittäjät. Näytöt voi pitää silloin kun itselle sopia ja keittää vaikka kävijöille kahvit. Pikkuseikkoja mutta luovat mukavan kodikkaan tunnelman.

2) Jos olette ostamassa asuntoa niin älkää jättäkö yhteystietojanne myyjälle. Ei sieltä käytännössä kuitenkaan olla teihin päin yhteydessä joten jos lisätietoja kaipaatte voitte itse olla sopivalla hetkellä yhteydessä välittäjään.

3) Kysykää, kysykää ja kysykää tietoa siltä välittäjältä. Ei heillä heti tarvitse olla vastausta mutta fiksu välittäjä selvittää teille nämä tiedot.

Viimeiseksi sanon vaan sen että noin 8 kuukauden ja 40 välittäjän tapaamisen jälkeen en rehellisyyden nimissä voisi sanoa suosittelevani yhtään näistä tapauksista joita tapasin jos nyt esim joku tuttu ”hyvää välittäjää” olisi etsimässä. Se kertonee kaiken mitä tästä pitää oppia.

Tuossa oli kyseessä peruskaksio Hyvinkäältä, eikä välittäjätoimisto ollut minkään ison ketjun jäsen. Välityspalkkiot vaihtelevat, isommilla välitysfirmoilla jopa 5% kauppahinnasta. Kyllähän se sellainen summa on, että jos vaan kynnelle kykenee, niin aina kannattaa yrittää ensin myydä itse. Varsinkin jossei ole mikään kiirus. Omakohtaisesti on kokemusta siitäkin, että asunnon saa kaupaksi ilman välittäjääkin.

Ostavat yksityiseltäkin, jos laittaa nahkakravatin kaulaan ja pullat uuniin. Pieni häpeä parista tuhannesta eurosta.

Aivan. Lisäksi niillä muutamilla näytöillä missä itse tuli käytyä (jossa siis yksityinen möi) tuli kyllä ihan erilainen fiilis myyjästä. Lisäksi osasivat vastata paljon paremmin kysymyksiin.

Viime kesänä valmistui 19 asunnon viihtyisä pientaloalue Espoon Latokaskeen. Ei ole auttanut tähän päivään mennessä vaikka välittäjät kuinka puhuis kuuta taivaalta. Tyhjillään ovat edelleen ne talot. Poislukien muutamat vuokralla asujat.

Habita näyttää mallia, 13 johtajaa tuomittu veronkierrosta. Vaikka tämä on ns vanha juttu niin vahvistaa vain käsitystäni ko alan mädännäisyydestä.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/h ... 99923.html

Oho! Olisikin hyvä ketjunaihe kerätä aloja joissa kusetetaan eniten, ja muuten yleisiä tapoja kusettaa veroissa ja muuten töissä...

Kyllähän noiden artikkeleiden lukeminen vahvisti sitä käsitystä, joka meikäläisellä kyseisen ammattikunnan keskimääräisestä edustajasta on ollut. Asunnot ilmeisesti käyvät liian helposti kaupaksi tai sitten välityspalkkiot vaan ovat liian kovia, kun on varaa tehdä töitä tuollaisella mentaliteetilla. Välillä meinaa itku tulla, kun katsoo netistä asuntoilmoituksia, joissa on täysin käsittämättömät kuvat kämpästä ja pohjapiirrustuksena on se 60 vuotta sitten räpelletty kärpäsenpaska, jota ei ole viitsitty piirtää puhtaaksi.

Taloustilanne korjaa sitten satoa konkurssin muodossa.

Tähän ketjuun liittyen täytynee todeta että kyseinen Suomen Huoneistoketju on varmasti yksi ainoista joiden kanssa ei koskaan ole tultu asioitua, ei ole vain sattunut kohdalle. Ihme kyllä eivät hekään näköjään ole hommiaan hyvin hoitaneet.

Tuli jokunen aika sitten juteltua yhden ruotsalaisen tutun kanssa kiinteistöjen välittämisestä. Ilman että kerroin tarkemmin mitä kaikkea itselleni sattui ko herra rupesi avautumaan viime asuntonsa myynnistä vannottaen että oli viimeinen kerta kun antoi asuntonsa välittäjälle. Näyttää siis tämä kyseisen ammattikunnan kehnous olla ilmiö myös muualla kuin Suomessa.

Täällä puolella, kunto-, suunnittelu- ja valvontapuolella pöytää on muuten mukavaa olla töissä kun näkee paikoittain paljonkin infoa eri taloyhtiöistä, ja kuulee myös kiinteistönvälittäjistä juttuja liittyen remontteihin joista ei ole kerrottu ja niin edelleen. Nyt kun lait tiukentuvat taloyhtiöiden tulevien remppojen suunnittelun tiedottamisen suhteen, myös köysi epärehellisten kiinteistönvälittäjien kaulan ympärillä kuristuu - jos ei kerro kaikkea mitä on tulossa, syyllistyy valehteluun. No on syyllistynyt ennenkin, mutta nyt on selkeämpiä todisteita olemassa paperilla jos näin käy.