Tärinöitä vuosien takaa, osa 1 (Krobbe, Paitselo ja Veini)

Ajattelin tässä aukaista meille vanhemille kirjoittajille oman kulmauksen, Krobbea ja Paitseloa tässä hieman itsekseni ajattelin, nimittäin näin saamme aika kattavan näkökulman eteläsuomen tapahtumista Helsingin seudulta että Tampereelta, ja allekirjoittaneen Satakunnan alueelta! Ajatukseni on että kertoisimme hieman 60-70-80-90 luvun elämästä, ja ehkäpä Krobbe ja Paitselo löytää vielä jotakin tuolta 50-luvun puoleltakin!

Nimittäin tunnetilaa minkä me olemme kokeneet, ei monenkaan kirjoitajamme päässä ole koskaan ollut, kuinka hienoa oli kansankoulussa ensimmäisiä kertoja istua pitkälle aukkojen täyttämälle penkille, sitä paikkaa nimittäin sanottiin koulun ulkohuusiksi:) Koulumatkat olivat pitkiä, ja ne suoritettiin joko fillarilla tai sitten kävellen, minullakin oli ensimmäinen taipaleeni noin 5 kilometriä, sitä kun sahasi päivästä toiseen, niin ei ollut ylipainosta tietoakaan! Tätä täydensi upeasti kello 11.00 kaurapuuro (ainoa ruoka koko päivänä) jota ei oikein saanut kitusistaan mielellään alas, se nimittäin vaikutti enemmänkin karvalapaselta kuin ruualta:) Näinpä paino pysyikin ihan itsestään kohtuu lukemissa, nimittäin hampurilaisesta en ollut kuullut juttuakaan, ensimmäisen hampurilaiseni taisin muuten syödä joskus 70-luvun loppupuolella, tosin voin kertoa, että kokemus oli minulle valtava spektaakkeli, päätin etten lähde enää koskan Erkki Aallon grillikioskilta mihinkään, niin hyvälle se mielestäni maistui!

Tosin en Krobben ja Paitselon taustoista tiedä sen enempää, missä he lapsuutensa viettivät, mutta itse olin alkujaan oikeastaan pienen maalaiskylän poika, kaksituhatta asukasta. Suurimmat hetket olivat, kun kiertävä käärmenäyttely tuli kylään,(olihan siellä tosin pesukarhukin), jottei asiassa tulisi väärin ymmärryksiä kerron että kysymyksessä oli junanvaunu, johon oli sullottu muutama käärme, lippua vastaan sai sitten käydä niitä tuijottelemassa.

Elettiin siis kuusikymmen luvun loppupuolta, on kerrotava vielä eräs erittäin traumaatinen kokemukseni jääkiekko urani alkuajoilta, nimittäin Porin Ässien uusi paita tultiin esittelemään Luvian jääkiekkokentän reunalle, eräs herra nimeltään Pekka Rautakallio seisoi se päällä kentän reunalla, sanon näin jälkeenpäin, että näytti se perkeleen hyvälle, ymmärsin kuitenkin jo tuolloin ettei pelkkä ihmisen ulkokuori paitoineen ole mikään ihmisen eikä seuran tae, niinpä pystyin estämään kaikki kamalat kannatukseni siirtämisajatukset pois mielestäni ikuisiksi ajoiksi:) Kylläpä voi pieni 8 vuotias poika olla järkevä, en muuta sano!

Hyvät veljet Paitselo ja Krobbe, olen avannut meille oman kulmauksen, meidän on aika kertoa näille baby energa jauheella (äidinmaidon vastike) kasvatetuille kiiltopalli pojille mistä miehen muotti aikanaan vuoltiin!

Ps. yritin muuten silloin aikanaan epätoivoisesti keksiä Lukolle parempaa nimeä, niin paljon minua asia vitutti:)

21.2.07
Sv Veinikretski
DK-News toimitus

Tänne voit laittaa kommenttia ja keskustelua aiheesta!